sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Kuokkavieraita

Olen koko elämäni tottunut piilovittuiluun ja salakähmäiseen motiivien peittelyyn näennäisellä ystävällisyydellä. Olen tosiaan tainnut muuttaa aivan uudelle planeetalle. Tuli nimittäin taas hepuloitua itse itsensä kylään kutsuvista vieraista. Tällä kertaa antoivat varoitusaikaa jopa koko yön, joten ein, ein ja ein sanomista tuli harkittua peräti viisi minuuttia. Täällä ihmiset olettavat, että toisilla ei ole mitään muuta tekemistä kuin istua kotona valmiina kaiken aikaa odottamassa, milloin herrasväki päättää tulla käymään. Jos niiden tunkemisen olisi hyväksynyt niin tämä aamu olisikin kulunut tämän kämpän siivoilussa paraatikuntoon ja kaupassa juoksemiseen pieniä ropojaan kuluttaen, jotta nämä mamman ja papan rahoilla ratsastajat saisivat meillä murkinaa napansa alle. Kaiken lisäksi Neiti oli viimeksi kovin närkästynyt siitä, ettei meillä ollut vedenkeitintä, jolla tarjoilla hänelle juotavaksi englantilaista hevonkusta (teetä). Kaikista eniten ärsyttää kuitenkin, että nämä ihmiset eivät edes vaivaudu esittämään, että tulevat koska haluavat tavata meidät ja tutustua meihin, vaan ilmestyvät heti kuvioihin, kun meillä on a) uusi kämppä, b) kissanpentu ja nyt c) rotukissa. Tämä yhdistettynä aikataulujemme sotkemiseen kertoo jo täydellisestä käytöstapojen puutteesta. Täällä ei ole mikään ilmainen kissanäyttely menossa saatana. Kuulin, että miehen duunipaikaltakin on joku suunnitellut tuovansa lapsensa meille, koska meillä on kissanpentuja. Niin kauan, kun tässä lahossa ruhossa henki pihisee, ei kenenkään kakarat tule meidän kämppään sotkemaan ja kirkumaan kissojen lähellä. Minulla ei ole aikaa, voimia, halua tai velvollisuutta esittää pitäväni lapsista tai kuokkavieraista, kun kumpiakin inhoan. Anopinkin tunkemiset siirrettiin tälle viikonlopulle. Valmiina ollaan, joten on ihan luonnollista, ettei mummosta ole kuulunut pihaustakaan. Täytyy tietenkin odottaa sitä hetkeä, kun olen persauki, väsynyt ja varmaan jossain karseessa ripulissakin, niin sitten voi ilmestyä oven taakse ränkyttämään. Saattaa se tosin olla minulle edellisestä loukkaantunutkin, kun olen niin outo tuppisuu, joka ei kerro itsestään mitään ja haluaa opiskella.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti