Sosiaaliset ihmiset ovat hulluja

Onko jotkut ihmiset olemassa vain saadakseen muut tuntemaan äkkinäistä ja vastustamatonta halua hankkia murhasyyte? Kurssillani on henkilö, jonka olemassaololle ei tunnu olevan mitään rationaalista syytä, mutta ärsyttävyyden taso hipoo sellaisia lukemia, että pelkästä ajattelustakin tulee elohiiri silmään. Koko ihminen on pelkkä ammottava reikä naamassa, eikä se reikä pysy ummessa hetkeäkään. Tämä henkilö luulee, että muita kiinnostaa aivan ketusti, miten hän oppi sisällysluettelon ulkoa vain yhdellä vilkaisulla, miten hänen perheessään kaikilla on akateeminen koulutus ja kuinka ihana poikaystävä hänellä on. Tunti on tietenkin keskeytettävä joka välissä, jotta saisi rivien välistä nostettua itseään muiden yläpuolelle milloin mistäkin. Reikä naamassa on niitä ihmisiä, jotka eivät tunnu hakeutuvan muiden seuraan muista syistä kuin päteäkseen ja pilaakseen loppu porukan opiskelun. Siinä hän onnistuukin. Joka väliin kälkätykseltä ei ehditä tunnilla edetä paljon paskaakaan. Tämä ihmisryhmä on niitä helvetin äänekkäitä ja sosiaalisia, mutta tyhmiä kuin saappaat ja omalta lätinältään on vaikea keskittyä kuuntelemaan muita. Siksi tuo raivostuttava otus takertuukin koko ajan täysin epäolennaisiin ja jo läpikäytyihin asioihin, joita sitten pakottaa koko muunkin ryhmän vatvomaan minuuttikaupalla. Välissä muistaa tietenkin mainita, miten hyvä on englannissa, vaikkei tämä kohta luistanutkaan. Korkeasta älykkyysosamäärästään huolimatta reikä naamassa luulee Venäjän olevan yhä kommunistinen ja Italiassa vallitsevan Pohjois-Korean kaltainen diktatuuri. Onneksi hän kuitenkin muistaa paikata puuttuvan yleissivistyksensä huomauttamalla Rupert -nimen virheellisesti lausumisesta ("No mut sehän lausutaan Rupert ei Ropert!").

Tällaisistako ihmisistä pidetään? Opettaja näyttää ainakin pitävän. Tänäänkin totesi; "no reikä naamassa sulla on varmaan mielipide, kun oot niin rohkea". Rohkea? Millä tavoin? Mistä lähtien raivostuttava kusipäisyys on ollut rohkeutta? Minä olen rohkea joka päivä, kun astun ulos ulko-ovestani, avaan suuni tunnilla silloin, kun sitä vaaditaan ja sosialisoin muiden kanssa, vaikka se saakin aivot leipomaan pannaria. Eipä siitä kyllä koskaan kehuja satele. Päinvastoin, aina olen silti liian ujo, hiljainen ja hermostunut. Aina kouluaikoinakin pamahti kokeen arvosteluun punakynällä lause; "Enemmän tuntiaktiivisuutta!", häiritsemään ikävästi siihen numeron viereen. Kuin edes se ysi tai kymppi ei olisi ollut tarpeeksi hyvä. Enpä tainut itsekään olla koskaan tarpeeksi hyvä niille muottiin tunkijoille.

Aktiivisuudesta kehuja saivat ihmiset, jotka mölysivät luokassa kuuntelematta juuri koskaan mitään, mutta jotka uskalsivat huudella vastauksia silloin, kun jotain tiesivät. Usein he häiritsivät opiskelua monin tavoin, mutta mitä siitä, hehän olivat vain aktiivisia. Samoin oltuaan yhden tunnin viisi minuuttia hiljaa saivat he heti papukaijamerkkejä ja paapomista. Kun minä sen sijaan uskaltauduin viittaamaan pari kertaa, punakynä jatkoi samaa raapustustaan. Koulu koki voivansa sakottaa lapsia ujoudesta, erotteli oppilaat aktiivisiin ja passiivisiin ja kohteli "passiivisia" kuin tunnilla kuolaavia aivokuolleita, joita ei kiinnostanut mikään, vaikka koemenestys ja tehdyt läksyt muuta kertoivatkin. Kiinnostus ja kuunteleminen eivät olleet tarpeeksi, jollei ollut sosiaalinen. Piti mölytä tyhjästä ja esittää, että ryhmätyöt oikeiden kuolaavien aivokuolleiden kanssa olivat mukavia. Vielä lukiossakin muistan yhden opettajan kieltäytyneen antamasta minulle kymppiä, joka minulle koenumeron perusteella olisi kuulunut, koska en ollut tarpeeksi tuntiaktiivinen. En siis vaikka aine oli niin suosikkini, että olin joka tunti paikalla ja sain pelkkiä kiitettäviä ja erinomaisia.

Kaipa ujous on joku synonyymi persoonattomuudelle, eivät sellaiset ihmiset ainakaan älykkäitä voi olla. Turha edes kysyä, jos heillä olisikin jokin mielipide johonkin. Pikemminkin he ovat lahjattomia ulkoaopettelijoita, jotka vievät mahdollisuuksia äänekkäämmiltä ja persoonallisemmilta lapsiressukoilta, jotka nyt vain sattuvat olemaan väärinymmärrettyjä.