Ylitin muuten silloin myös itseni ja ajoin autolla yksin läheisen kauppakeskuksen parkkihalliin. Katsokaas kun aika monilla meillä sosiaalisesti vammaisilla ihmisillä on ongelmia autoilun(kin) kanssa. Kortti on ollut jo yli puoli vuotta, mutta itse olen sen verran nolo, etten ole ajanut yksin ollenkaan, jollei erästä säälittävän lyhyttä sidukanhakumatkaa lähikauppaan lasketa, jolloin siis todella olin sidukan tarpeessa. En tajua, mikä siinä ajamisessa saa paskan jäykäksi, kun eipä siinä edes tarvitse naamakkain muiden ihmisten kanssa olla. Ja kiitos siitä, sillä olen huomannut, että varsinkin miespuoliset autoilijat ovat liikenteessä kusipäitä. Kuulemma 90% niistä idareista pitää itseään tavallista parempina kuskeina.
Olipa nyt rumasti sanottu kolmijalkaisista ystävistämme, joten jos joku toisen tai vaikka omankin lajini edustaja tuntee nyt tarvetta itkeä, millainen femakko, miestenvihaaja ja lesbo minä olen, tervetuloa avautumaan sivun alareunassa, tai jos ujostuttaa liikaa niin sitten sellaiselle sivustolle kuin
Tällä tavallista paskemmalla kuskilla oli kyllä fiilis kuin olisi helvettiin laskeutunut, kun sinne kellariin menin. Olen tosi surkea tapaus varsinkin auton peruuttamisessa parkkiruutuun, joten kaikki valtavat, tunkkaiset ja ruuhkaisat parkkihallit ovat fobiani, ja suurin esteeni lähteä lepuuttamaan hermojani tuhlaamisen merkeissä. Siellä ne mukakiireiset kaljuuntuvat keski-ikäiset mahakkaat tavallista paremmat kuskit kaahasivat naama norsun vituilla, eikä ketään kiinnostanut paskaakaan väistää naikkosta halvan japsiautonsa ratissa. Onneksi onnistuin luikahtamaan johonkin rakoon suht lyhyessä ajassa ja olemaan ylpeä itsestäni. Seuraavana päivänä tosin onnistuin myös naarmuttamaan autoa, joten enpä ehtinyt ylpistyä liikaa.
Onpa kyllä niin saatanan pitkäpiimäistä tämä meno koko ajan, että pitää käydä vilkaisemassa, olisiko jääkaapissa edes ilolientä. Päivät lipuvat ohitse ja huomaan vain ihailevani nättiä säätä ulkona menemättä kuitenkaan nauttimaan siitä. Yhyy. Varmaan iskee kohta masis jahka tästä havahdun siihen, millainen paska taas olen.
Tutkin blogilistankin uusien jännien kyttäysmahdollisuuksien toivossa, mutta top-listallakin on vain jotain munattomia muotiblogeja. Saatana, ei kiinnosta jonkun teinigootin uudet rätit tai keidenkään muidenkaan. Luin joskus yhden stereotyyppisen teinigootin blogia. Se tosin oli jännää angstia, mutta yhtäkkiä muija veti pultit ja lopetti ainakin omien sanojensa mukaan kirjoittamisen. Ei kuulemma tykännyt, kun ihmiset lukivat hänen "yhyy-poikkis-jätti-ja-veitsetkin-on-tylsyneet" juttujaan silkkana viihteenä. En tiedä, mitä oli odottanut, kun vuodatti julkisena henkilökohtaista paskaa nettiin.
Onneksi kävin sentään katsomassa, josko Höpön naaman pH-arvo olisi jo laskenut. Olihan se joo pudonnut aika kivasti, mutta missasin sen takia Salkkarit. Olisinhan voinut tietenkin laittaa tallennuksen, mutta niin epätoivoinen en (vielä) ole. Yhyy, nyt olen ihan pihalla kaikesta. Hyvä, että olin sentään myös ihan kirjaimellisesti pihalla. Istuttiin ruohikolla, käytiin katsomassa veneitä rannassa ja pelattiin minigolfia, vaikka jälkimmäisessä paloikin käämit ja se oli muutenkin ihan arsesta.
Ylireagoin muuten tosi veemäisesti yhteen juttuun ja sain hillittömän hysteriaparkukohtauksen. En kyllä kehtaa kertoa edes tänne, mikä se juttu oli. Tai kyllähän mä voisin oikeastaan kertoa, koska tämä blogihan on ahdistusnoloilua ja muuta vammailua varten. Harmi, että olen vain näin patalaiska ja iloliemikin alkaa nousta jo päähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti